Tekoäly HR-työn kehittäjänä
Digitalisaatio on aikamme selkeimmin kehittyvä ilmiö, joka vaikuttaa todellisuudessamme muutokseen enemmän kuin mikään muu. Digitalisaation hyötyjä ja mahdollisuuksia puidaan koulutuksemme puitteissa jatkuvasti, ja ei ole mitään mahdollisuutta sivuuttaa digitalisaation sivutuotetta, tekoälyä. Olen päässyt digitaalisen markkinoinnin tutkimuksen puitteissa arvioimaan tekoälyn mahdollisuuksia liiketoiminnassa, lähinnä ulospäin suuntautuvan tietoliikenteen mahdollisuuksia puiden. Onkin hieno kääntyä tarkastelemaan asioita toiselta kantilta, mitä mahdollisuuksia tekoäly pystyy tarjoamaan meille tulevaisuuden HR-eksperteille organisaation sisäisen henkilöstötyön kehittämisen puitteisiin. Tahtoisin aloittaa tämän ajatusketjun tarkentamalla, mitä tekoäly todellisuudessa oikeastaan on. Euroopan parlamentin artikkelissa tekoäly on määritelty koneeksi, joka pystyy käyttämään ihmisen älyyn liitettyjä ominaisuuksia, kuten oppimista, päättelyä, luomista ja suunnittelemista. (Euroopan parlamentti 2020) Tekoälyä pidetäänkin tiedemaailmassa yhtenä keskeisimpänä osana digitaalista mullistusta, joka tarjoaa tulevaisuudessa rajattomia mahdollisuuksia.
Tekoälyä on selkeimmin havaittavissa nykypäivänä ohjelmiston
kehittämisessä, kuten virtuaalisissa avustajissa, Chat-boteissa, tietoperustaa
ja kuvia analysoivissa ohjelmistoissa, puhetta ja kasvoja tunnistavissa
järjestelmissä, sekä fyysisissä laitteissa, kuten roboteissa ja itseohjautuvissa
autoissa. (Euroopan Parlamentti 2020) Tämä lieneekin selkein porrastus tekoälyn
mahdollisuuksiin HR-työn maailmassa. Kuten viime blogissani ajateltiin digitalisaatiota
yleisesti mahdollisuutena, tekoäly lienee suurin mahdollisuus arkipäiväisten
rutiinitöiden automatisoinnissa taustalla pyöriväksi jatkuvaksi prosessiksi.
Tämän tarkoitus on myöskin vapauttaa HR-ammattilaiset enemmän ihmismieltä
haastavampiin tehtäviin. Oma tekninen luomiskykyni ei ole ehkä niinkään kehitetty
luomaan käyttötarkoituksia tekoälylle kyseisessä maailmassa, vaan
todennäköisesti tyydyn valjastaa aikamme parhaat innovaatiot, kun tilaisuus ja
tarve ilmenee edessäni.
Tekoäly konseptina mahdollistaa oppivana nerokkuutena
suurien datamäärien käsittelyn, sekä keinon luoda itsestään oppivia malleja ja todennäköisyysennusteita,
jotka eivät ole mahdollisia suorittamalla perinteisiä tilastollisia
tarkasteluja. Näin ollen voidaan ennustaa henkilöstön vaihtuvuutta, kehittää
rekrytointia, sekä auttaa organisaatiota kehittymään ja oppimaan ennestään
enemmän. tämä luo luonnollisesti myös haasteita HR-maailmassa. HR-työssä
päätöksen teko kaipaa selkeää suoralinjaista läpinäkyvyyttä, mitä mahdollisesti
itsestään oppivat algoritmit eivät välttämättä tarjoa. Toisekseen saatavilla
oleva data saattaa olla sen verran vähäistä, että toimivien kaavojen luominen
voi olla haasteellista. Kolmanneksi hajantuneen datan kerääminen on omalla
tahollaan haastavaa. Tekoälyn prosessit pitää siis osata kohdistaa oikeille
urilleen jo lähtökohtaisesti, onnistumisen mahdollisuuden lisäämiseksi. (Visma.fi
2021)
Jään silti omassa yksinäisyydessäni odottamaan kauhuisin
mielikuvin, milloin ihmisen luoma itseään älykkäämpi superäly luo teknologisen
singulariteetin, jonka kehityksessä ihmismieli ei pysy perässä.
Lähteet:
Euroopan Parlamentti 2020. Mitä tekoäly on ja mihin sitä käytetään. Luettavissa: https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/society/20200827STO85804/mita-tekoaly-on-ja-mihin-sita-kaytetaan. Luettu 19.4.2022
Visma.fi 2021. Tekoäly ja henkilöstöjohtaminen. Luettavissa: https://www.visma.fi/blog/tekoaly-ja-henkilostojohtaminen/. Luettu 19.4.2022
VastaaPoistaMoikka!
Blogikirjoituksessasi on hyvin käytetty lähteitä, mutta myös omaa pohdintaa löytyy. Kukaan ei varmaankaan pysty täysin ennustaa mihin suuntaan ja kuinka nopeasti tekoäly kehittyy, mutta toivon että se ei ainakaan HR-alalla veisi ihmisten työpaikkoja vaan toimisi enemmän apuna ihmiselle hänen rutiininomaisissa työtehtävissä. Mutta ei voi tietää..
Jos jotain lisättävää, niin lisäisin tekstiin väliotsikoita selkeyttämään lukukokemusta sekä ehkä jonkin aiheeseen liittyvän kuvan visualisoimaan tekstiä.
-Pauliina
Monet ovat maininneet, ettei tekoäly pysty valtaa koko HR-alaa. Tekoäly on kehittynyt kyllä niin nopeasti, että pelkään, että tekoälyllä ehkä on mahdollisuus tämänkin alan valtaamiseen…
VastaaPoistaKiitos kivasta tekstistä!
Hello! :)
VastaaPoistaHyvä tasapaino teoriaa ja omaa pohdintaa! Kiva, että olit vielä terävöittänyt mitä ylipäätään tekoälyllä tarkoitetaan ja siitä aasinsiltana kertonut sen vaikutuksista HR-rintamalla. Olen samaa mieltä, että varmasti tekoäly tulee helpottamaan arkiisia rutiinitehtäviä ja jättää tilaa muuhun työhön. Toivotaan, että tekoäly ja HR-asiantuntijat voivat työskennellä yhteen hiileen eikä koeta mitään tekoälyn aikakautta jonka mukana ei pysy kukaan! Tähän en itse henkilökohtaisesti usko, (ainakaan vielä :D) mutta katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan! Kiido hyvästä blogista :)
Hyviä kommentteja! Tekoäly tosiaankin kehittyy kovaa vauhtia ja on jo ihmistä parempi esim. peleissä. Alpha Go tekoälysovellus voitti ihmisen jo vuonna 2016 go-lautapelissä. Sen uusin versio on täysin itseoppiva, koneoppimiseen perustuva ohjelmisto, joka ei tarvitse enää ihmisen antamia esimerkkipelejä oppiakseen. Se oppii pelin salat itsekseen, ja on siten ihmistäkin luovempi pelissä, mikä tarkoittaa, ettei ihmisestä ole tekoälylle edes kunnon harjoitusvastustajaksi. Tekoäly voi oppia uutta vain toiselta tekoälyvastustajalta. Singulariteetti lähestyy, vaikka tekoälyn soveltamisala onkin vielä kapea.
VastaaPoistaMoro Anton! Mukavasti aloitit Euroopan parlamentin virallisella kuvauksella tekoälystä, tuntuu jopa hieman oudolta ettei sitä ole kertaakaan tullut tutkineeksi. Tekstin sommittelulta olisin toivonut hieman väliotsikoita tai jakoa useampiin kappaleisiin lukemisen helpottamiseksi. Tekstissä on hyvää pohdintaa tekoälyn mahdollisuuksista HR-maailmassa. Mielenkiinnolla itse oletan syvemmin HR-työelämään pääsyä ja tutustumista jo nyt käytössä oleviin teknologian ratkaisuihin ammattilaisten apuvälineenä, tulevista ratkaisuista puhumattakaan.
VastaaPoista