HR-työn tulevaisuuskatsaus

Jos lähdemme kartoittamaan HR-työn haasteita läheisessä ja kaukaisessakin tulevaisuudessa, niin en henkilökohtaisesti alkaisi murehtimaan niinkään henkilöstön henkistä kapasiteettia toimia johdonmukaisesti eettisesti oikein. Tahdon uskoa siihen, että alalle hakeutuvat ja kyseisiin työtoimiin päätyvät hahmot saavat kasvatuksessaan ja koulutuksessaan valmiudet toimia työmaailmassa, jossa monikulttuurisuus ja työntekijöiden monimuotoisuus kasvaa ja korostuu päivä päivältä, sekä vuosi vuodelta enemmän. Sukupolvien kuilut kasvavat ja kiriytyvät umpeen, kun milleniaalien ja aikanaan post-milleniaalien valtakausi alkaa kukoistaa ja luoda vaikutustaan työkulttuuriin ja sen kehitykseen. Vaikka emme voikaan sulkea mieltämme monimuotoisuuden konseptin uudelleenmuotoutumiselta, uskon tulevien ammattilaisten osaavan toimia aikamme puitteissa paremmin, kuin erinomaisesti. Uskoisin suurimman haasteen tuleville henkilöstönjohtajille olevan katseen kääntäminen tulevaan. Miten menneisyyden mittaamat tunnusluvut saadaan käännettyä kertomaan meille tulevaisuudesta. Miten esimerkiksi sairaslomapäivät eivät paljastaisikaan työntekijän tehottomuutta, vaan toimisivat enteilevinä mittareina työhyvinvoinnin kehittämistarpeesta. Miten työntekijän historiikin avulla kartoitettaisiin yrityksen liiketoiminnan kannalta työntekijän suurin mahdollinen potentiaali. Tämä on oma ajatukseni kauniista huomisesta.

 

Tämän päivän henkilöstöhallintoa hallitsee neljä keskeistä teemaa, HR-analytiikka, uusien teknologioiden hyödyntäminen, uudet työnkuvat ja milleniaalisukupolvi, sekä työntekijöiden etusijalle asettaminen. (Sympa 2020) HR-data on kuranttia ja todella tärkeää informaatiota henkilöstön hallinnalle, jotta pystytään kartoittamaan ja ennakoimaan esimerkiksi henkilöstön tarvetta erilaisilla aikaväleillä. HR-datalla pystytään myös jalostamaan henkilöstöä koskevaa päätöksentekoa, sekä alusta asti vaikuttamaan rekrytointiprosessiin. (Visma 2020) Tulevaisuudessa digitalisaatio tulee näyttelemään todella merkittävää osuutta HR-työn kehittämisessä, sillä teknologia tulee säästämään HR-ammattilaisten aikaa esimerkiksi datan keräämisessä ja sen prosessoinnissa, joka tulee mahdollistamaan HR-ammattilaisille toisiin työtehtäviin keskittymisen. (Sympa 2020)

 

Kokonaisuudessaan HR-ammattilaisten ei tarvitse osata kaikesta kaikkea. Jää vain sinun vastuullesi tuntea ja tietää alan kehityksen suunta, sen tarjoamat mahdollisuudet, sekä miten löytää ympäröivästä maailmasta itsellesi työvälineet kehityksen tueksi. Henkilöstönjohtamisen haasteiden edellä voi pysyä seuraamalle niin kutsuttuja megatrendejä. Megatrendi on siis kehityksen suunta, joka vaikuttaa yhteiskuntaan laajasti ja pitkäkestoisesti. (Viitala 2021, luku 5.6) Tuntemalla trendit, tunnet alan ja siten olet askeleen edellä.

 

Lähteet:

Sympa 2020. PIKAKELAUS HR:N TULEVAISUUTEEN – OPPAASI HENKILÖSTÖHALLINNON TULEVIIN TRENDEIHIN. Luettavissa: https://www.sympa.com/fi/kirjasto/ebookit-ja-oppaat/tarkeimmat-hr-trendit-2020/#intro. Luettu 9.4.2022.

Viitala R. 2021. Henkilöstöjohtaminen: keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit. Edita Publishing. Helsinki. E-kirja. Luettu 3.4.2022.

Visma 2020. Analytiikka henkilöstöhallinnossa: mistä HR-dataa saa ja miten sitä voi käyttää? Luettavissa: https://www.visma.fi/blog/analytiikka-henkilostohallinnossa-mista-hr-dataa-saa-ja-miten-sita-voi-kayttaa/. Luettu: 9.4.2022. 

Kommentit

  1. Pidin datan hyödyntämiseen liittyvästä nostostasi: Ei tule keskittyä vain siihen mitä mittari suoraan kertoo vaan etsiä toinen näkökulma siihen, miten toimintaa voisi kehittää, jotta huonolla tolalla olevat mittarit saataisiin parempaan suuntaan.

    Viimeisen kappaleesi herättämiä hieman lennokkaita pohdintoja: Opinnoista saamme eväitä näiden mainitsemiesi työkalujen etsimiseen ja pienen kartan mielen sopukoihin. Sen voimin pääsemme alkuun uralla. Todellinen alan oppiminen tapahtuu työelämässä ja sielläkin se on jatkuvaa.

    Tämän kaltaiset tulevaisuuden pohdinnat ovat mielestäni nykyaikaisten opintojen ydintä. Meitä tulee valmentaa muuttuviin ympäristöihin, niiden tutkailuun ja tiedon sekä työkalujen etsimiseen ja uusien ratkaisujen löytämiseen.

    VastaaPoista
  2. Jaan kanssasi kauniin ajatuksesi huomisesta ja toivon, että alalle hakeutuu pääasiassa ihmisiä, joilla on jo jonkin sortin valmius HR-työhön kasvatuksen ja koulutuksen puolesta. Muutos saattaa vaatia myös sen, että menneisyyden mittareista luovutaan ja kehitetään täysin uusia, joilla pystytään tilanteita seuraamaan paremmin. Tässä kohtaa en osaa vielä sanoa mitä ne sellaiset voisivat olla, mutta ehkäpä mainitsemasi teknologian kehitys vapauttaa meille resursseja innovoida näitä uusia mittareita.

    VastaaPoista
  3. Hei Anton,

    ihanaa, että löytyy uskoa tuleville ammattilaisille ja kiitos, että pystyit jakamaan ajatuksesi kauniista huomisesta! Hyvin toit esille seikkoja sukupolvien tilanteista sekä tulevista haasteista.

    Hyvin saatu tekstiä lähteistä sekä niihin perustuvaa omaa pohdintaa! Vika lopetuslause on 6/5! :D Ajatukset jää pyörimään siihen, että tiedetään tämän hetkiset trendit, mutta tulevaisuuden trendeistä ei aina tiedetä - ja miten niihin voi varautua…

    VastaaPoista
  4. Hei Anton, tekstisi on persoonallista ja sitä on hauska lukea. Asiaa on ja vielä pienellä mausteella. Viimeisessä kappaleessa on hyvä vinkki, josta erityisesti tykkäsin. Kaikkea ei tarvitse osata, mutta jokaisella on jonkinlainen henkilökohtainen vastuu tuntea oma alansa ja sen kehityssuunta. Jonkun kuvan olisi voinut vielä lisätä luomaan piristystä tekstien väliin. Nasta blogi!

    VastaaPoista
  5. Hyvä kirjoitus!
    Datan hyödyntäminen johtamisessa on vahvasti ja selkeästi tulevaisuuden tapa toimia, mutta en valitettavasti ainakaan oman työhistorian perusteella näe sen toimivan vielä. Onneksi työelämässä on suunnannäyttäjiä ja osalla yrityksistä homma toimii jo.

    VastaaPoista
  6. Moi Anton!

    Mukavan analysoivaa tekstiä! Omaa pohdintaa oli hyvin verrattuna lähteiden käyttöön. Olet nähnyt hyvin koko laajan kuvan HR:än tulevaisuudesta.

    Veikka

    VastaaPoista

Lähetä kommentti